Sivut

lauantai 30. marraskuuta 2013

kaikki peittyy
kylmään untuvaan
hiljaisuus levittyy
tunnen onnea
jos nää hiutaleet pakkasella
kuurankukkasilla
mun silmäkulmat koristaisi
en enää itkisi
kädet levittää varjoiksi
osaisin
ja niistä pienimmistä hetkistä
ilon
en irti
vaan lainaisin
ja
hymyllä
palauttaisin



lauantai 23. marraskuuta 2013

kiidän yöjunassa
ajattelen ja huomaan
ettei ajassa tässä
ehdi mitään saamaan aikaan
jos ei ole
viekas
nopeat syövät hitaat
savannilla kirjaimellisesti
täällä vain noin muodossa kuvan
katkeran
ja kielellisen

kun katuvalot kiitää karkuun
silmäkulmaan
kaukaiselta tuntuvaan
toivon että ne olisivat päiviä
jopa vuosia
kelaan niitä kuin vanhaa filmiä
opin virheestä
aika parantaa

muistot
kuin suolaa

niin kauan kun jalat pysyy asvaltissa
ja silmät kiinni
hymy leviää
ja lämmittää
tökeröt kohteliaisuudet




perjantai 22. marraskuuta 2013

miuta ei ole ollenkaan
jos ei ois miuta joskus kiusattu
miuta ei olis ollenkaan
jos olisin sanonu juuri sen
miltä miusta on tuntunu

miuta ei ois
jos olisit ottanut miuta sillon kädestä
et ranteesta
ja ku ruton omaa
kohellut
jos oisin sinä yönä nukkunu
ei olis miuta ollenkaa
olis joku toine.

joku
joku joka ei uskalla kaveria tukee
joku
joka ei omien periaatteiden  takan seisois
loppuun asti
joku
joka ei osais nukkuu
joku
joka osais julkisesti itkee

joku
joka joka en haluu olla
koska se
ei oo
mie.
niin paljon
liikaa
yli äyräiden
räjähtää

pinta vajoaa
pienikokoisen
vähenemisyyden
tyhjiö

lopeta.
misä on lasin keskiväli
missä sopiva
miksi keskinkertainen
on aina paha

äärilaitojen maailmaan
en taida sopia ollenkaan

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

mä nään
oot vielä siinä
niin lähellä
hiljaa samalla
valut pois
sormieni välistä
silmieni tuikkeesta
kumpikaan ei sano mitään
silti molemmat tietää

kunhan palaat
niin en unta tänäkään yönä
joudu odottamaan

palaa vielä
voin nauraa sun suurille tarinoille
palaathan vielä

niin en v
            a
              l
               u
susta kauemmaksi


lauantai 16. marraskuuta 2013

alkaa olla vähä myöhäistä, varmaan
unelmoida
sinänsä olisin ollut tapaus ideaalinen
kasvatin ennemmin parran 
kuin selkärangan

oi niitä aikoja

mitä mä oikein yritän selittää
häviääkö muka luonteenpiirre tuollainen
koskaan minnekkään
keran upotin keskusteluun
ilmaisun
olen mukavanhaluinen
vastaus oli vain
kyllä senkin
voi muuttaa

niin
siis minkä
voi muuttaa siis minkä
haluat muuttaa
minutko?

tiistai 12. marraskuuta 2013

itkunsekaisia päiväunia
rauhoittavia
outoja ovia
tahdonko mennä eteenpäin
ja korjata vian
vai ontua
koko loppumatkan

miltä kivun pitäisi tuntua


sunnuntai 10. marraskuuta 2013

"kaunis aamu muuten
tuo pukee sinua"
huutaako timantti harakalle
en ymmärtänyt ilahtua

henkkoht remontti
hiomakoneella särmät pois
jos sittenkin vain
päättäisin laihtua

"oletko sä varma
että oot täällä
ihan tarkoituksella
sun paikka on kahvilassa
siellä nuhruisimmassa kulmassa
ei mitään henkilökohtaista
sanon vain
niinkuin on tavallista"

piti se arvata
ei mun sulkia kannata mihinkään suuntaan
harjata
jos sä saat kiillottaa pitkään
et näytät tuolta





jalat viistää  märkää asvalttia
kiiltävää kuin vinyyli
laulan koko matkan
en aio vaihtaa raitaa
puolet tahdonvoimasta
sävelmästä tästä ponnistaa
varpaat toimii neulana
musiikki mun läpi lyö
hyökyy
kunnes oon pääsyt
omaan paikkaani
nyt sen tunnen ja tiedän
mua autetaan




tiistai 5. marraskuuta 2013

pääty laidan heijaa

kipristän niin kovaa kuin jaksan
tunteen alla tyhjyyttä
tunnen alla tyhjyyttä
mutta irti pitäisi silti päästää

mieli oppii lentämään


tahdon tuntea pakkasen poskellani
sydämen luiden alla
huutaa niin pitkään etten enää kuule tätä hiljaisuutta.
älä turhaan itke
ei minulla ole kylmä
iho kananlihalla

meidän äänissä on tummasävyinen ero
kesti pitkään tajuta
et tahdot mut vain
tuhota
me ei olla samalla puolella
nyt sut nujerran
tajusin et ei olla yhtä ja samaa
mikä helpotus