et sinä voinutkaan tietää
koskaan en tahtonut sulloa silmiisi kyyneleitä
päinvastoin
nukkuessasi houkuttelin niitä ulos silmäkulmasta
hiljaa hyräilin
pyysin
matelin
et tainnut nähdä miten paljon yritin
tahdonalaisesti yritin ítselleni valehdella
että rakastamalla kaiken voi korjata
ettei ole ongelmia
kipua
tosiasiassa
kuin märkiä papereita
joille tippa mustetta
on jo liikaa
kaikki
on
mustaa
NIIN
MUSTAA
vaikka kuinka yritän valoleikit luoksesi ohjata
ihosi kuin peili ne pois keilaa
ehkä lähestyn koko ongelmaa
ihan väärästä suuntaa?
ehkä hankin tikkaat
ja laskeudun kuoppaan
halaan
tunnen kaiken
jos se minutkin syö
emme ainakaan ole yksin
sitä kovasti epäilen
tän hupparin alla piilee siivet
ihan niinkuin sinunkin
eikä kuilu
ole kaivo
vaan silkkipaperia
kun vain kauniit siipesi levität
revit sen seinät
alas
Sivut
lauantai 28. kesäkuuta 2014
perjantai 27. kesäkuuta 2014
hampaiden sijalla pisaroita
mahlaa kitkerää
kieli varoen hipoo
missä helmet kiilsivät
kun hymyili
vaan ei kiillä enää
helise enää
nielaisi kieleen sidotun tiukun
kuin harkitsemattoman lauseen viime tavun
ei puremasta haavaa jää
vain tahmea
leima
johon ykinkertaisesti tarrautuu
monimutkaisinkin
merkitsijä
kai tahtomattaan
kohtalon omat varovasti
kohoilevaa päälleliimattua arpeaan
tuoksuvaa
haistavat
ja muistavat
mitä eivät tahtomallaankaan osaa
katua
miettivät missä
missä voi tuo olento olla nyt
kenen mukista juo
milloin ilmestyisi
vihdoin takaisin
viivana astiakaapille
joka aamu
varovainen raotus,pettymys,huomisen odotus
kaikki alkaa alusta
mahlaa kitkerää
kieli varoen hipoo
missä helmet kiilsivät
kun hymyili
vaan ei kiillä enää
helise enää
nielaisi kieleen sidotun tiukun
kuin harkitsemattoman lauseen viime tavun
ei puremasta haavaa jää
vain tahmea
leima
johon ykinkertaisesti tarrautuu
monimutkaisinkin
merkitsijä
kai tahtomattaan
kohtalon omat varovasti
kohoilevaa päälleliimattua arpeaan
tuoksuvaa
haistavat
ja muistavat
mitä eivät tahtomallaankaan osaa
katua
miettivät missä
missä voi tuo olento olla nyt
kenen mukista juo
milloin ilmestyisi
vihdoin takaisin
viivana astiakaapille
joka aamu
varovainen raotus,pettymys,huomisen odotus
kaikki alkaa alusta
sunnuntai 15. kesäkuuta 2014
hassua
kasvoin siinä valossa
että voin tehdä mitä haluan
pystyn
kunhan yritän
ja parhaani riittää
siinä missä muidenkin
jotenkin hassua
mielestä niiden
rinnat estävät aivotoimintaa
tunneälyni järjenjuoksua
mitä vittua
-juuri sitä,
nimenomaan
Ei.
Ei ole kyse vain 20 sentistä
on kyse niin paljosta muusta
miksi on tasa-arvoista
että se toinen sukupuoli
edes mainitaan
miksei kukaan havahdu
kun miestä neidiksi pilkataan
asun hyvinvointivaltiossa
miksei nainen voi lain
mukaan
raiskata?
kasvoin siinä valossa
että voin tehdä mitä haluan
pystyn
kunhan yritän
ja parhaani riittää
siinä missä muidenkin
jotenkin hassua
mielestä niiden
rinnat estävät aivotoimintaa
tunneälyni järjenjuoksua
mitä vittua
-juuri sitä,
nimenomaan
Ei.
Ei ole kyse vain 20 sentistä
on kyse niin paljosta muusta
miksi on tasa-arvoista
että se toinen sukupuoli
edes mainitaan
miksei kukaan havahdu
kun miestä neidiksi pilkataan
asun hyvinvointivaltiossa
miksei nainen voi lain
mukaan
raiskata?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)