Sivut

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

ole enemmän
ulkona ja oma itsesi
mieti vähemmän
pidä huolta
anna ennemmän hiljaisuutta
voit oppia jotain
syö vähemmän kaikkea
mikä vain syövyttää
hengitä syvään ja luota
tiedän että inhoat sitä
silti
viimeinen
loppuelämän lupaus

lopeta kuoleminen
ala elää




tiistai 25. maaliskuuta 2014

ironiaa
voiko se olla minä
eilen täynnä toivoa
paasasin hetkestä
vaikken osaa itse tarttua mihinkään
ehkä pitäydyn vain osassani
näkökulman valottamisessa
täältä kuopasta
kuitenkin tänne
aika ajoin
                                  
                                         
               tipahdan

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Onko meillä mitään
Onko meille luvattu mitään muuta
ikuisuuden lisäksi
kuin tämä hetki
täällä
nyt
älä tuhlaa hetkeä
silmänräpäystä pelkoon tulevasta
kuvitelmasta





keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

tämä on yksi niistä runoista
jotka eivät tunnu loppuvan koskaan
varsinkaan silloin
kun sitä toivoo
niin kummallisesti se tietää
milloin kärsivällisyytesi ei meinaa kestää

joku on sanonut
kai joskus
ettei nukkua voi
varastoon

mutta kun aurinko laskee
alkaako oikea yö
vai unelias aamu
täynnä kulkukoiria ja pahaa kahvia
mutta olethan sen verran nähnyt maailmaa
ei koskaan voikkaan






























































kelata ja unohtaa

tiistai 4. maaliskuuta 2014

tunteita

katseesi tuntuu katsovan minua oikeasti
ruma kaupunki syö olematonta snobia sisältäni
en näe kukkia mutta elämää on ympärilläni
kahvi täyttää hetkeksi kuopan,jäätyy täytteeksi
onneksi se sulaa myös
elämännälkä on parempi kuin
kylläisyys