tämä on yksi niistä runoista

jotka eivät tunnu loppuvan koskaan

varsinkaan silloin

kun sitä toivoo

niin kummallisesti se tietää

milloin kärsivällisyytesi ei meinaa kestää

joku on sanonut

kai joskus

ettei nukkua voi

varastoon

mutta kun aurinko laskee

alkaako oikea yö

vai unelias aamu

täynnä kulkukoiria ja pahaa kahvia

mutta olethan sen verran nähnyt maailmaa

ei koskaan voikkaan

kelata ja unohtaa