Sivut

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

mutta en itse enää vaivautuisi
tiedän millaista minua on rakastaa
suudella yksisuuntaisen peilin lävitse
huurrun helposti
teräväksi satutit itsesi
ei äänihuultesi vertaa
onko ikiroutaa
tarkoitus sulattaa
minulle saa huutaa?
itse en enää vaivautuisi

en tiedä sinusta

kun ei suunnittele
näe liian tarkkoja unia
ei pety niin kamalasti
viehän se ilon
olet kuin hermokimppuista jauhelihaa
samalla turta
samalla--
tuohan se pelon
ettei koskaan tiedä mitä haluaa
saati saa sitä
kun ei koskaan pyytänyt

ojentaa kätensä kuittia varten
vaikka pudisti päätään ei-tarvitsevasti

romahtaa lattialle
samalla leipoo huulillaan kuin savurenkaita
 ei muuta

miksi uskot silmiäni muttet valheitani
siinä missä
se olen  vain minä
rivien välissä