tää tulee sydämestä
nätin käsialan taakse niin helppo on piiloutua
mut en näe siinä enää järkeä
eihän kukaan silloin kuule minua
olen nimittäin aika suttuinen
ei minusta saa selvää
varsinainen harakanvarvas
voisinkin lentää pois
kun tuntuu vaikealta
nähdä samat naamat päivittäin
kun kuohuu liikaa pinnan alla
tulisin kyllä aina takaisin
syömään aamupalaa ja kuulemaan murheet
en voi elää ilman toisia
en päätäni kasaan yksin saa
mutta kun sen joku toinen hajottaa
pitäis päästä pois
kun ei ole muuta vaihtoehtoa
kuin tyytyä itse haavat nuolemaan
joten kun et enää ymmärrä
suttuisia kirjeitäni
lupaan ne sulle ääneen tavata
mutta ymmärräthän
se tapahtuu vasta kun sut näen
eli jollet jaksa odottaa
paras opetella mun kuin vieraan kielen merkkejä
lukemaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti