istun kuuntelemaan runon lausuntaa
ja toivon tuntevani jotain
minulle voi laittaa viestiä
voin vastatakkin
mutta en ole tavattavissa
katson itseäni peilistä
ja näen kohtia
joissa tulisi
olla arpia
mutta miten muuten voisi
kuin sisäänpäin kasvaa
se painaa
muovaa minua
kun arvet nurjalla puolella
tervehtivät toisiaan
vaikken tunnista enää itseänikään
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti