Silmä mustana rakkaudesta
siitä se mieskin mätkii
kanna kuin kunniamerkkiä
muita ei naisille tässä sodassa jaeta
arvet vain kasvattavat ihon paksummaksi
olen kohta mahdoton rikkoa
ellet vaihda rystystesi paikkaa
laskeutua
tavujen paikkoja
viiltää
voit haukkua niin paljon kuin jaksat
ulista paikoista joista eniten inhoan itsessäni
rakastan niitä koko ajan enemmän
sillä meillä on yhteinen
vihollinen