räntäloska suutelee terävästi silmään
en suostu pysähtymään
sumuinen katse ei rekisteröi
elän diashowta
lumikasa valuu katolta
päästää irti
en tiedä
en osaa odottaa
kunnes en näe enää
nenänpää kastuu
lämmin hengitys hönkii otsaan
tummat uikuttavat silmät
millimetrien päässä kasvoistani
nostat kulmiasi
peitän kasvoni
silkkiturkkisi suojaan
en osannut sinua pelastaa
antanut kuolla järven rantaan
tulitko minua
hakemaan
takaraivoni tahtoo levitä asvaltille
ei ketään näkemässä
hakemassa
pääni pysyy kasassa
nenänpääni on kuiva
aina tarkistin
jään tähän
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti