Tulevaisuudessa ei ole menneisyyttä
verenhukkaa
tai muovipusseja
kilpikonnat tukehtuvat luonnollisiin syihin
norppien kuoltua
sama laiska energia
suunnataankin kyihin
Arkadianmäen rappusilla
samalla kun huono-osaisten paha mieli
poistetaan kuin hippokampus
teräspillillä
hyvinvointi mitataan
laadukkaalla kännillä
ei ole huomista ei ole eilistä
on vain tämä hetki
ja se tulee tärvätä

tumppaat vihaiset lauseesi minuun
sattuuko oikeasti niin paljon
orvaskesi karrelle käpristyy tuhkan paineessa
kuulostaa ainakin kipeältä
         puren huultani ja yritän etsiä sielua silmistäsi
kaikki jatkui samanlaisena
olit räväkän maineessa
itse en sinua nähnyt
muuna kuin hirviönä
joka tappaa toivon ja jättää henkiin
eikä kukaan säästy häpeältä
sitä puolta itsestäsi
et ehkä näyttänyt minulle
jota esitit päivätyönä

anteeksiantoni on lukossa
ei riitä että unohtaa
pitäisi ymmärtää
kuvittele  virneeni kun sanon tuon

Tämä on anteeksipyyntö
olette sujauttaneet pikselioveni alta pieniä viestejä
jotka innostavat minua
kirjoittamaan
sanomaan jotain välilyönnein
mutta olenko onnistunut kaikkea siitä irti ottamaan?
Välillä olen kuin ei tätä tyhjän paperin mahdollisuutta olisikaan
Mihin päähäni muhennoksesta nousevat "runot"
oikein unohtuivat
liian moni valunut huomiotta takaisin eikä ehkä enää palaa.
Joten kumarrus teille kaikille yhdelletoista.
Kiitos.

Todisteita ettei tarvitse huolestua

Pelkään jokin päivä tajuavani

etten tule koskaan parantumaan 

ja mitä se tarkoittaa 

pelkään että luulen etten 

voisi jaksaa

 ihminen kestää mitä vain kymmenen sekunttia 

mutten koskaan pääse edes kuuteen

sillä se on paha

Enkä voi aloittaa alusta sillä sehän oli kymmenen sekuntia

Saatan jäädä myös
Kahteen

Paitsi sehän merkitsisi kuolemaa

Yksi

Yksi

Ylsi 

yksi 

yksi 

yksi 

yski 

yksi

Täytyy paeta

en voi sanoa mitään

heidän tulee huomata

Mutta miten

Miten kynsiviila

teroitetaan 

näin

se kuiskii

opastaa sormilla hivelee ranteeni kainalon kuopasta sormenpäähän

Tämän pitäisi riittää

Näkyä

Viistovalo paljastaa pölyn tutkimattomilta seinänvieruksilta
ilta ei unohtanut minua taaskaan
hiljempaa kuin kuolleet säryn
lasken itseni pää edellä
kynnenaluset valkeina ja mieli
mietinkö taas sinua
varon ruumiita kun perille
uin enkä koskaan unohda
miten kipeästi tahtoisin muiden tietävän
kenen tahansa
kun silvon pohjapiirrustuksia
ulos kaikki mikä EI
yritän ymmärtää
etten ole järjissäni
odottaa kunnes aamu mukanaan
toisi jotain maailmasta johon
tarttua

mustiin sulkiin peittyvä hiillos
etsit liian syvältä vuorosanojasi        
nuo orjalliset nuottisi            
kattojen ylle pian leijailevat
hormia pitkin                        
vuorosanasi
ahmin ne tarkoituksella
sitkeät kuin piki ja tästedes
improvisaatio
etulinjallasi
älä piileksi
on aika tanssia
et inhoa sitä
vaan heidän askeliaan

Muhkurainen nainen
pisamat löytävät paikkansa
miksi silmäkulmista
joka  säde maalaa jotain näkyviin
jos se on kauneuspilkku
entä loput

huoli
synkkä varjo joka katkaisee puut tieltään
ne jotka suojasivat
ne jotka päästivät kaiken läpi
jotka näyttivät olevan
juurineen
irti
voiko juurtua tarpeeksi pitkälle löytääkseen maata
merta näkyvissä
aina

Kytevä tuhon alku
leviää ihon alla kun viisi minuuttia kylmää vettä
on ylitetty reippaasti
eivät kaikki polut
eksyneen tallaamina
ole alkuaan saaneet
Vaikka suojaudun usein mustaan
tämä kulotus voi näyttää olevan aina huipussaan
silti
kun vapautuu menneisyydestä
voi keskittää voimaa