Sivut

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

kun kerron etten ole nukkunut viime yönä
kun kerron miksi kurkkuani koskee
on aina viive
viive
kun en tiedä mitä tulee tapahtumaan
viive
kun tuntematon voi pelkoni toteuttaa
olisi sentään ollut joku tuntemani
miksi niin toivoisin
kai on helpompaa
kun on kirjeitä
mitä polttaa
eikä itseäni
hengitys hidastuu
ja luen turhaan heidän silmistään vastausta
koska hekään eivät tiedä vielä
mitä sanoa
linnut taivaalla
kääntyisivät katsomaan
mutta en ole niin tärkeä
kukaan muu ei kuullut
tarkistin jo
älkää katsoko sivuillenne
jos aika joskus pysähtyy
niin ei nyt
ei


keskiviikko 9. syyskuuta 2015

arjen palasina

istun kuuntelemaan runon lausuntaa
ja toivon tuntevani jotain
minulle voi laittaa viestiä
voin vastatakkin
mutta en ole tavattavissa

katson itseäni peilistä
ja näen kohtia
joissa tulisi 
olla arpia

mutta miten muuten voisi
kuin sisäänpäin kasvaa
se painaa
muovaa minua
kun arvet nurjalla puolella
tervehtivät toisiaan

vaikken tunnista enää itseänikään


tiistai 18. elokuuta 2015

En ole kaltaisesi nainen
vaan valas
laulan liian kovaa
en polski jalat veden alla
nuku sievästi vieressäsi
kun kerroin että hautajaisissani syödään suklaakakkua
et näyttänyt edes kuuntelevasi
vaan tiputit astiat käsistäsi
pyysin anteeksi seuraavana päivänä
ilman kukkia
ne kuolevat
enkä halunnut muistuttaa
olen ehkä valas
ehkä hyvä vain
keksimään muuta tekemistä
nukkumaan liian pitkään
lapsia hämmentämään
ja innostumaan

en jaksa olla siitä itselleni vihainen


Tulevaisuudessa ei ole menneisyyttä
verenhukkaa
tai muovipusseja
kilpikonnat tukehtuvat luonnollisiin syihin
norppien kuoltua
sama laiska energia
suunnataankin kyihin
Arkadianmäen rappusilla
samalla kun huono-osaisten paha mieli
poistetaan kuin hippokampus
teräspillillä
hyvinvointi mitataan
laadukkaalla kännillä
ei ole huomista ei ole eilistä
on vain tämä hetki
ja se tulee tärvätä

maanantai 17. elokuuta 2015

tumppaat vihaiset lauseesi minuun
sattuuko oikeasti niin paljon
orvaskesi karrelle käpristyy tuhkan paineessa
kuulostaa ainakin kipeältä
         puren huultani ja yritän etsiä sielua silmistäsi
kaikki jatkui samanlaisena
olit räväkän maineessa
itse en sinua nähnyt
muuna kuin hirviönä
joka tappaa toivon ja jättää henkiin
eikä kukaan säästy häpeältä
sitä puolta itsestäsi
et ehkä näyttänyt minulle
jota esitit päivätyönä

anteeksiantoni on lukossa
ei riitä että unohtaa
pitäisi ymmärtää
kuvittele  virneeni kun sanon tuon








maanantai 10. elokuuta 2015

Tämä on anteeksipyyntö
olette sujauttaneet pikselioveni alta pieniä viestejä
jotka innostavat minua
kirjoittamaan
sanomaan jotain välilyönnein
mutta olenko onnistunut kaikkea siitä irti ottamaan?
Välillä olen kuin ei tätä tyhjän paperin mahdollisuutta olisikaan
Mihin päähäni muhennoksesta nousevat "runot"
oikein unohtuivat
liian moni valunut huomiotta takaisin eikä ehkä enää palaa.
Joten kumarrus teille kaikille yhdelletoista.
Kiitos.

lauantai 25. heinäkuuta 2015

Todisteita ettei tarvitse huolestua

Pelkään jokin päivä tajuavani
etten tule koskaan parantumaan 
ja mitä se tarkoittaa 
pelkään että luulen etten 
voisi jaksaa
 ihminen kestää mitä vain kymmenen sekunttia 
mutten koskaan pääse edes kuuteen
sillä se on paha
Enkä voi aloittaa alusta sillä sehän oli kymmenen sekuntia
Saatan jäädä myös
Kahteen
Paitsi sehän merkitsisi kuolemaa
Yksi
Yksi
Ylsi 
yksi 
yksi 
yksi 
yski 
yksi
Täytyy paeta
en voi sanoa mitään
heidän tulee huomata
Mutta miten

Miten kynsiviila
teroitetaan 
näin
se kuiskii
opastaa sormilla hivelee ranteeni kainalon kuopasta sormenpäähän
Tämän pitäisi riittää
Näkyä